Sote-lautakuntaa johdetaan harhaan: Helsinki voi lisätä sote-rahoitusta

5.9.2022

 

Helsingin sote-lautakunnalle esitetty palvelustrategia ja ensi vuoden talousarvio perustuvat virheellisiin väitteisiin siitä, että kaupunki ei voisi käyttää kunnan omia varoja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen rahoituksen lisäämiseen. Vetoamista valtion antaman rahoituksen niukkuuteen käytetään harhaanjohtavana perusteluna palvelujen karsimiselle ja asiakasmaksujen lisäämiselle.

Toimialajohtaja Juha Jolkkonen väittää, että ”pitää joko nostaa maksuja, rajata ihmisryhmien pääsyä palveluihin tai molempia”, koska kaupungin päättäjät eivät voi lisätä valtion antamaa riittämätöntä rahoitusta (HS 30.8.). Jolkkosen väite ei pidä paikkaansa. Laki ei estä Helsinki ohjaamasta lisää rahaa sote-palveluihin ja kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä rahaa myös löytyy.

Totta on, että Sanna Marinin hallitus esittää valtion budjetissa liian vähän rahaa sote-palveluihin. Se näkyy valtion rahoituksen kiristymisenä Helsingin lisäksi useilla hyvinvointialueilla.

Helsinki sai sote-uudistuksessa kuitenkin muista kunnista poiketen oikeuden järjestää itse sote-palvelut ja myös tuottaa niitä. Tämä tarkoittaa, että kaupunki voi käyttää palveluihin valtionosuuksien ja asiakasmaksujen lisäksi myös muita tulojaan. Vain uusiin investointeihin tarvitaan ministeriöltä lupa.

Rahaa on, miksei sitä haluta käyttää?

Pidemmän päälle on tietysti pyrittävä siihen, että valtion koko rahoitus sote-palveluihin kasvaa palvelutarpeita vastaavasti niin Helsingissä kuin muuallakin. Mutta mitään taloudellista pakkoa palvelujen vähentämiseen tai esimerkiksi terveyskeskusmaksujen palauttamiseen ei Helsingissä nytkään ole. Kaupunki on tehnyt jo kaksikymmentä vuotta jatkuvasti satojen miljoonien ylijäämää ja sen pankkitileillä makaa ylimääräisiä varoja yli miljardi euroa.

Kaupunginvaltuuston strategiaan kirjatut lupaukset muun muassa hoitoon pääsystä, palvelujen saatavuudesta, henkilöstön riittävyydestä ja eriarvoisuuden vähentämisestä eivät toteudu, ellei virkamiesjohdon esittämään talousarvioon ohjata tuntuvasti lisää rahaa kaupungin ylijäämistä. Ilmeisesti sote-henkilöstö on jäämässä jopa kaupungin palkkakehitysohjelman ulkopuolelle.

Virkamiesjohdon esittämä palvelustrategia ja talousarvio tähtää menojen karsimisen lisäksi terveysasemien, neuvoloiden ja muiden lähipalvelujen rajuun vähentämiseen. Terveys- ja hyvinvointipalvelut aiotaan keskittää pääosin kuuteen jättikeskukseen. Kaupungin oman toiminnan sijasta korostetaan ”monituottajamallia”. Lisäksi uusista keskuksista useimmat on talousarvion liitteessä listattu kaupungin omien tilojen sijasta vuokrakiinteistöihin.

Lähiterveysasemien lopettamisesta ja omista tiloista luopumisesta hyötyy yksityinen terveys- ja kiinteistöbisnes. Helsinkiläisille se merkitsee piteneviä matkoja palveluihin, eriarvoisuuden lisääntymistä ja palvelujen irtaantumista asuinalueiden arjesta.

Sote-uudistusta kritisoinut Helsinki vaati ja sai erillisratkaisun, jolla se saa itse päättää, järjestää ja tuottaa sote-palveluja. Miksei tätä oikeutta haluta käyttää parempiin palveluihin vaan sote-virkamiesjohto ajaa palvelujen karsimista, lähiterveysasemien lopettamista, asiakasmaksujen lisäämistä ja muita eriarvoisuutta lisääviä ratkaisuja? Ja miksi kaupunginvaltuusto, jonka päätettäväksi esitys lopulta tulee, on niin hiljaa asiasta?

 

(Artikkelin kuvassa Maunulan terveysasema, joka on eräs Helsingin sote-johtajien lopetettavaksi esittämistä.)

© 2022 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »