Vaalit ohi – kovenevat taistelut edessä

3.4.2023

 

Eduskuntavaalien esittäminen ”pääministerivaalina” johti samankaltaiseen äänten keskittymiseen, joka koettiin, kun kuntavaalit julistettiin Helsingissä pormestarivaaliksi. Eduskuntavaalissa siitä hyötyivät kolme suurinta puoluetta.

Tässä ensiarvioita vaalien jälkeisenä aamuna.

*****

Vaalit olivat tappio Sanna Marinin hallitukselle. Hallituspuolueiden yhteenlaskettu ääniosuus putosi yli 6 % ja hallituspuolueet menettivät 17 paikkaa. SDP:n hankki 3 lisäpaikkaa ennen muuta vihreiden ja Vasemmistoliiton kustannuksella. Keskusta ei ole enää missään maakunnassa suurin ja sen tilalle nousi Perussuomalaiset.

Ns. taktinen äänestäminen ei kuitenkaan selitä sitä, että punavihreäksi kehutun hallituksen politiikka tuotti vaaleissa kokoomuksen ja Perussuomalaisten ison vaalivoiton. Liian helppoa olisi selittää sitä myöskään vain sillä, että ”vastuun kantaminen” rasittaa hallituspuolueita ja muut hyötyvät oppositioasemasta.

Vaikka Sanna Marinin hallitus perui osan Sipilän hallituksen tekemistä julkisten palvelujen määrärahojen leikkauksista ja asetti kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, se tuotti myös isoja pettymyksiä vasemmiston ja vihreiden kannattajille.

Natoon liittyminen, hävittäjähankinnat ja sotapuhe ovat vieraita vasemmistolaisuuden ytimeen kuuluvalle rauhanpolitiikalle. Venäjän hyökkäykseen reagoitiin oikeistolle ominaisella militarismilla. Ilmastolupaukset jäivät lunastamatta ja esimerkiksi Helsingissä vihreät ovat tehneet varsin kokoomuslaista politiikkaa. Lisäksi hallituspuolueet lähtivät mukaan valtion velkakriisillä pelotteluun ja ”talouden sopeuttamiskeskusteluun” – vaikka vähemmän innokkaasti kuin kokoomus, se oli paluuta leikkauspolitiikan tielle. Ne eivät tarjonneet ratkaisuja julkisten palvelujen rahoituskriisiin ja asettuivat jopa pakkolailla hoitajien lakkotaistelua vastaan.

Samalla vasemmisto ja vihreät kadottivat visiot paremmasta tulevaisuudesta ja sen edellyttämistä radikaaleista uudistuksista. Tilalle nousivat oikeiston julistamat taloudelliset ”pakot”, militaristiset turvallisuuskäsitykset sekä perussuomalainen nationalismi ja rasismi.

*****

Meille kommunisteille eduskuntavaalit olivat vaikeat ja tappio. SKP:n ehdotukset vaaliyhteistyöstä eivät saaneet vastakaikua. ”Pääministerivaalin” korostaminen nosti entisestään kynnystä äänestää eduskunnan ulkopuolelta tulevaa vasemmistolaista vaihtoehtoa. Samalla vaalit ovat aika armoton mittari puolueemme yhteyksistä, saavuttamasta luottamuksesta ay- ja kansalaisliikkeissä, työpaikoilla ja oppilaitoksissa, aktiivisuudesta erilaisissa medioissa ja julkisessa keskustelussa.

Kun kokoomuksen vahvoilla alueilla Etu-Töölössä, Munkkiniemessä, Paloheinässä ja Tammisalossa äänestysaktiivisuus oli jopa yli 90 % (Etu-Töölö A 92,2 %), äänestysaktiivisuus jäi pienituloisemmilla alueilla Vesalassa, Ylä-Malmilla, Kivikossa ja Jakomäessä alle 60 %:iin (Vesala B 56,8 %).

SKP:llä oli muun muassa Helsingissä ilahduttavasti uusia nuoria ehdokkaita. Teimme ja jaoimme pienillä resursseilla vaalilehtiä ja esitteitä, kerroimme vaihtoehdoista, kiersimme toreilla ja järjestimme tilaisuuksia. Somessakin useimmat ehdokkaamme olivat mukana, mutta etenkään uudemmat sosiaalisen median alustat eivät olleet meille vahvoja osaamisen ja aktiivisuuden alueita. Ehdokaslistalla olisi tarvittu lisää sen alan taitajia.

Pääsy mediaan oli SKP:lle taas kerran ison kiven takana. Vain nuorin ehdokkaamme pääsi Helsingin Sanomiin ja Ylen oli lain mukaan pakkokin ottaa myös SKP:n edustaja ns. pienpuoluetenttiin. Kun kaikki eduskuntapuolueet katsoivat oikealle, olisi luullut journalistisestikin olevan kiinnostavaa selvittää vasemmistolaista vaihtoehtoa nykyiselle politiikalle.

Emme saavuttaneet vaaleissa sitä, mitä toivoimme. Teimme kuitenkin vähillä resursseilla parhaamme. Siitä kaikki ehdokkaat ja vaalikampanjaan eri tavoin osallistuneet ansaitsevat kiitokset.

Mitä kokemuksia saimme, mitä olisimme voineet tehdä toisin, mitä opetuksia jatkoa ajatellen – tästä on syytä keskustella yhdessä. Toiminta vaaleissa esittämiemme tavoitteiden puolesta jatkuu tietysti vaalien jälkeen. Kiireelliset tarpeet ratkoa julkisten palvelujen rahoituskriisiä, hillitä ilmastonmuutosta ja pysäyttää luontokato, saada loppu Ukrainan ja muille sodille sekä laajentaa demokratiaa eivät odota. Toivottavasti muidenkin vasemmistolaisten ja punavihreiden keskustelut avaavat myös mahdollisuuksia koota laajempaa yhteistyötä ja liittoa tulevissa vaaleissa.

Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vaalivoitto tulee näkymään koventuvana oikeistolaisena politiikkana. Se on selvää, vaikka hallituskuviot ovatkin vielä auki. Tämä huolestuttaa laajasti muitakin kuin meitä. Nyt on tärkeää koota oikeistolaisen politiikan vastaista kansalaistoimintaa sekä ay-, rauhan- ja ympäristöliikkeiden yhteistyötä. Jo vappuna on syytä näyttää, että työväenliike ei jää passiivisesti odottamaan, mitä tulee.

*****

Tarkempia puolueiden, ehdokaskohtaisia ja äänestysalueiden tuloksia voi katsoa esimerkiksi oikeusministeriön nettisivuilta:
– puolueet https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/vptulos_01.html
– ehdokkaat https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/ehdkutulos_01.html
– äänestysalueittain https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/lasktila091.html 

(Tämän artikkelin kuva: Toivo Koivisto)

© 2024 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »