Hallitus valmistelee rikoslakiin poikkeusta, jonka mukaan ydinräjähteiden tuominen Suomeen tai sen kuljettaminen ja hallussapito ei olisi enää rikos, jos se perustuu Naton toimintaan tai Yhdysvaltojen kanssa tehtyyn DCA-sopimukseen. Tämä on vielä ydinenergialakia keskeisempi muutos Suomen ydinasepolitiikkaa ajatellen, arvioi tutkimusprofessori Martin Scheinin tänään järjestetyssä ydinasekeskustelussa.

Jos ydinenergialaista poistetaan kielto sijoittaa Suomeen ydinaseita tai kuljettaa niitä Suomen kautta, jäisivät ydinräjähteitä koskevat normit vain rikoslakiin. Hallitus esittää kuitenkin rikoslaissa sitä koskevaan 34 luvun 6 pykälään poikkeusta, jonka mukaan ydinaseiden tuominen ja sijoittaminen Suomeen ei olisi enää kiellettyä, jos se perustuu Suomen puolustamiseen osana Naton toimintaa, Naton yhteiseen puolustamiseen tai puolustusyhteistyöhön, kuten Yhdysvaltojen kanssa tehtyyn DCA-sopimukseen.

DCA-sopimus antaa Yhdysvalloille oikeuden yksin päättää, mitä aseita se tuo Suomeen tai kuljettaa Suomen kautta. Suomella ei DCA-sopimuksen mukaan ole edes oikeutta tutkia, mitä Yhdysvalloille annetuille 15 sotilasalueelle kuljetetaan ja varastoidaan. Tässä se eroaa Nato-sopimuksesta, joka edellyttää ainakin periaatteessa jäsenvaltioiden yksimielisiä päätöksiä.

Scheinin pitää rikoslakiin esitettyä muutosta perustuslakikysymyksenä. Kun DCA-sopimus hyväksyttiin, ydinaseiden kuljettaminen ja hallussapito olivat rikoslain mukaan vakava rikos, josta oli rangaistuksena vähintään 2 ja enintään 10 vuoden tuomio. Rikoslain muutos olisi nyt uusi Suomen valtiosuvereniteetin osittainen luovuttaminen toiselle valtiolle, Yhdysvalloille. Tähän hän kiinnitti huomiota jo 2024 lausunnossaan perustuslakivaliokunnalle, mutta silloin hallituksen esitysten lähtökohtana oli ydinenergialain säilyminen ennallaan.

Hallituksen eduskunnalle antama ilmoitus, että Suomi ei aio sijoittaa alueelleen rauhan aikana ydinaseita, ei Scheininin mukaan merkitse käytännössä mitään. Suomihan ei hallitse näitä aseita. Ratkaisevaa on, mitä Yhdysvallat haluaa.

Hajauttamisstrategia

Tilaisuuden toinen alustaja, Tukholman rauhantutkimuskeskuksen Siprin vanhempi tutkija Tytti Erästö nosti esille Suomen aseman Yhdysvaltojen, Ranskan ja Naton kehittäessä ydinaseiden hajauttamisstrategiaa. Ydinpelotetta halutaan vahvistaa sijoittamalla ydinaseita entistä useampiin paikkoihin, liikuttelemalla niitä ja kehittämällä kykyä kuljettaa niitä esimerkiksi F35-hävittäjillä.

Tämä ei kuitenkaan vahvista peloteta vaan lisää riskejä sotilaallisten konfliktien eskalaation, katsoo Erästö. Entistä useammat paikat ovat vaarassa joutua ennaltaehkäisevien tai vastaiskujen kohteeksi.

Keskustelutilaisuuden järjestivät rauhanjärjestöjen kokoama asiantuntijoiden epävirallinen työryhmä ja Vapaus valita toisin -yhdistys tänään 15.4.2026 Helsingin Metsätalolla. Ydinenergialain muutos on tulossa eduskunnan käsittelyyn näillä näkymin 29. huhtikuuta.